Mitä ihmettä, oli joku poloinen jo nyt eksynyt vaaralliseen maailmaani! :O Varoituksen sanana, tätä ei ole tarkoitettu tervejärkisille, koska tämä kirjoittaja on kaukana siitä, hyyyvin kaukana. Joka päivä koitan elää normaalisti ja epäonnistun yhä uudelleen, eilen päätin että mitäs vattua minä sitä yrittäisin. Minä olen outo, erilainen, tyhmän viisas. Tai ei voi sanoa viisas, viisas osaisi elää kaiken tämän tiedon kanssa, minä olen vain älykäs. No en kyllä älykäskään, en ihmisten mittakaavalla. No, en minä ole mitään.
Tosiaan viime yönä istuin täällä tämän talon haamun kanssa, se on sellainen blondi nainen, joka aina polttaa tupakkaa. Se on oikein luisen laiha, näyttää siltä kuin se rupsahtaisi rusinaksi kokoajan enemmän. Se on aika huomaamaton henki, inhottavan mitäänsanomaton. Ja selvennykseksi: sen on nähnyt täällä kolme muutakin, en ole ainoa tällä kertaa!
Vakiohenkeni seuraa minua kokoajan, mitäs sen menin mukaani houkuttelemaan vääryyksillä. Se on mies, aika komea oikeastaan – kuin Clint Eastwood. Se pukeutuu pitkään mustaan takkiin ja aina sillä on päässä se typerä hattu, jonka alta törröttää pari hiuksen näköistä eliötä. Mutta komeudestaan huolimatta se ei ole hyvä henki, ei ollenkaan. Näen sen aina ennen epilepsiakohtauksia, mistä onkin tullut mieleeni pelottava ajatus siitä, että olenko minä riivattu? No, onneksi suojelushenkeni kai jaksaa raataa suojellakseen edes jollain tasolla tätä omaa pientä henkeäni, sieluksiko sitä kutsutaan. Minun oma henkeni. Olenkohan minä miten pelottava sitten, jäänköhän minäkin tänne maan päälle kiusaamaan ihmisiä? Ehkä minusta tuleekin juuri sellainen ihanan söpö kiusaajahenki, joita on ollut elämässä ihan mukavasti. Kavereiden luona asuu sellainen Pertti, joka aina kiusaa minun puhelinta (muualla se toimii normaalisti), heittelee tavaroita sekä kutittelee. Muttei kuitenkaan tarkoita mitään pahalla.
Kuuntelen tässä viiraus-musiikkia. Future Me on biisi, esittäjä on niin monimutkainen kirjainyhdistelmä, etten jaksa edes sitä tähän julkaista. Joskus jumahdan tällaisiin bilehile-biisehin ja onnessani niitä fiilistelen ja hihittelen. Whii! Minulla ei oikeastaan ole musiikkimakua, minulle käy ihan kaikki jotka herättää oikeanlaisia tunteita oikeaan aikaan. You know.
Voisin melkein kertoa itsestäni tänne jotakin, mutta tämän piti olla niin supersalainen päiväkirja, että enpähän kerro yhtikäs mitään. Saatanan olla vanha ukon käppänä, joka lapissa asustelee erämökissään ja yliluonnollisilla kyvyillään lähettelee tänne tekstiä, kun ei konettakaan omista. Tai voin olla teinityttö, joka haluaa olla erilainen, joka haluaa esittää erityisen fiksua ja epäonnistuu siinä ja joutuu naurunalaiseksi. Tai mistäpäs sitä tietää, onko minua edes olemassa, olenko kukaan. Ehkäpä olenkin itse henki, ettenhän te voi tietää mihin me pystymme. Kummituksillakin on nykyään kunnon tietokoneet, saatan asua sinunkin komerossa. Kannattaa katsoa seuraavalla kerralla vähän tarkemmin.
Ennen kuin pää katoaa pussiin, voisin lopettaa tämän merkinnän tähän.
aave kummitus henki shamaani spiritismi hullu skitsofrenia psykoosi mielenterveys viisas tyhmä teini
no kieltämättä ihan siistiä;D!